sunnuntai 28. helmikuuta 2021

Klikkaa muo



Minttu Mustakallio
n esittämä roolihahmo odotti klikkauksia internetin seuranhakupalstalla Kultaisella Venlalla palkitussa tv-sarjassa Klikkaa muo.  Vähän samoilla ajatuksilla olen minäkin liikkeellä. En tosin etsi treffiseuraa, mutta haluaisin löytää ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita käsityöläisen elämästä, arkisista touhuista ja Jussakan tuotteista.

Temppu ja kuinka se tehdään


Kaiken keskiössä ovat kuulemma algorytmit. Ei oikein ole sitä minun vahvuusaluettani. 😕

Itse kukin on varmaan nähnyt sosiaalisessa mediassa aika ajoin julkaisuja, joissa kerrotaan kuinka voi tukea pienyrittäjiä  ilmaiseksi. Niissä kehoitetaan tykkäämään julkaisuista, kommentoimaan, jakamaan jne. Kaikki nämä toimenpiteet ovat sellaisia kikkoja, joilla toivotaan olevan vaikutusta suosimasi yrityksen/tekijän/tuotteen näkyvyyteen somen valtavassa informaatiotulvassa.

Joku aika sitten sanottiin, että kolme sanaa tai hymiötä kommentissa lisää tehokkaasti näkyvyyttä. Nyt taitaa suosiossa on neljän litania. Ei näissä oikein pysy mukana kun Facebookin ja Googlen kaltaiset jätit ohjailevat algorytmejä. Pääasia lienee, että jos haluaa olla pienyrittäjän tukena, niin reagoi julkaisuihin jollakin tavoin. Minua ainakin ilahduttaa jokainen julkaisun kommentti, peukku, sydän tai muu palaute sekä tietysti se, että joku liittyy Jussakan sivun tykkääjäksi. Puhumattakaan siitä, että saan vastaanottaa asiakkailta kuvia julkaistavaksi kansiossa, jossa on Jussakan tuotteita ihan oikeasti käytössä.

Lähetän silloin tällöin kutsun tykätä Jussakan sivusta. Oletko saanut sellaisen? Kutsuttu tai ei, jos siltä tuntuu, niin olet tervetullut klikkaamaan Tykkää-ruutua otsikkokuvan alapuolella. Mitään pakkoa ei ole ja voit seurata Jussakan julkaisuja ilmankin. Toisaalta jos olet tykännyt sivusta ja laittanut Jussakan seurantaan, niin todennäköisesti näet julkaisut varmemmin.


Jussakka somessa


Facebookin lisäksi hakusessa on uusia seuraajia myös Jussakan Instagram-tilille. Nykyisin niin yrityksillä kuin yksityishenkilöilläkin on laaja valikoima erilaisia sosiaalisen median kanavia. Täältä löytyvät linkit keskeisimpiin Jussakan nettiosoitteisiin.



Tila ja etäisyydet eivät ole tällä hetkellä yhtään yliarvostettuja, mutta some on nimensä mukaisesti sosiaalista kanssakäymistä. Reaktiot ovat tärkeitä. Peukut, sydämet, tykkäämiset ja kommentit kertovat, että ei täällä ihan yksikseen olla huutelemassa. 



Kuulumisiin ja näkymisiin! 💖







perjantai 1. tammikuuta 2021

Hyvästi vuosi 2020



Poikkeusvuoden 2020 viimeisenä päivänä katselin kertyneitä valokuvia. Poimin sieltä nämä muutamat koska keloontuneen puun, ruostuneen raudan ja varisseiden terälehtien voi ajatella kuvastavan vanhaa ja elinkaaren loppupäätä.



Rapistumisesta huolimatta näissä on kuitenkin myös paljon kauneutta. Mietin, että oliko parjattu vuosi 2020 pelkästään paha ja huono vai löytyisikö siitä jotakin hyvääkin sanottavaa?

Osalle pandemiavuosi oli silkkaa painajaista, osa ehkä vielä punnitsee kummassa vaakakupissa on merkittävämpää sisältöä ja joillekin vuosi oli pääpiirteissään  hyvä. Minkälainen se oli Sinulle? Entä minulle?

Kiire loppui perjantaina 13. maaliskuuta kello 14.20


Päivän kaksi matkailijaryhmää oli hoidettu ja kiitokset saatu. Italialaiset lähtivät tyytyväisinä Lapin luonnosta, poroista ja kulttuurista saamiinsa kokemuksiin. Seuraavia asiakkaita ei näillä tietoa olisi tulossa. Varausten peruutuksia oli alkanut putoilla kiihtyvään tahtiin.

Kävin ruokakaupassa. Tulin kotiin. Aloin tarkkailemaan olotilaani mahdollisten sairastumisen oireiden varalta. Jäin omaehtoiseen karanteeniin. Tiedossa olleet tulovirrat alkoivat hiipua. Tuntui oudota kun ei ollut kalenterimerkintöjä eikä kellonaikoja ohjaamassa päivän kulkua.

Uusi normaali

Uusi normaali oli syntynyt. Vähitellen rupesin tekemään to do -listoja ja aika ajoin onnistuin kehittämään jopa kiireen 😉 kun tilaustöitä tuli usemmalta taholta samanaikaisesti. Tosin käsityötuotteitten myynti romahti olemattomaksi niissä jälleenmyyntipaikoissa, joiden asiakkaat olivat pääosin turisteja.

Suljin alati taustalla soineen radion. En pitänyt tarpeellisena kuunnella päivät pääksytysten tautitilanteesta kertovia juttuja. Ylen TV-uutiset klo 20.30 ja/tai MTV:n Kymmenen uutiset tarjosivat riittävän ja sellaisen määrän tietoa, että asian saattoi unohtaa useiksi tunneksi.

Menetykset

Elin ja työskentelin kuplassani. Vuoden 2020 ikävät asiat ovat loppujenlopuksi aika nopeasti summattavissa. Tulovirta supistui reilusti, samoin kohtaamieni ihmisten määrä. Kevättalven aikana tapaamani ihmiset voi laskea kahden käden sormilla. Erityisesti ikävöin tietysti lapsiani, lastenlapsiani, muita sukulaisia ja ystäviäni.

Entä se positiivisten asioiden vaakakuppi?

Osa myönteisistä asioista lankesi elämääni ihan ilman omaa ansiotani, mutta toivotin ne tervetulleeksi. Sain aikaa metsäillä koiran kanssa. Luonnossa ei tarvitse järjestellä turvavälejä. Päivärytmi asettui rauhallisemmaksi ja stressittömäksi. Löysin äänikirjat ja minusta tuli niiden suurkuluttaja. Toisenlaisessa tilanteessa olisin jäänyt paitsi upeita tarinoita, joita taitavat kirjailijat ovat kansien väliin kehränneet.

Kaikki hyvä ei ole tullut aivan tekemättä. Jussakan verkkokaupan runko oli jäänyt lepäämään useiksi kuukausiksi. Itse asiassa haudutin sitä yli puoli vuotta, mutta nyt oli enemmän ja vähemmän pakon edessä rakennettava kauppa avattavaan kuntoon.

Pian oli jo toisen verkkokaupan vuoro. Jussakka on yksi Suomen käsityöyrittäjät ry:n jäsenten yhteisen Madeby.fi -kaupan toimijoista.




Verkkokaupat ja tilanteen takia lisääntynyt aktiivisuus sosiaalisessa mediassa vaati myös erilaisten sometaitojen kehittämistä. Yksi antoisimmista on ehdottomasti ollut Nelli kuvaa järjestämä tuotekuvauskurssi.

Työhuoneelle linnoittautunut yksinyrittäjä kaipaa myös moniin asioihin vinkkejä ja uusi näkökulmia. Niitä minulle tarjosi Redesan Oy:n Sanna Jyränki Yritysmuuntamossa.

Aikaa on vierähtänyt ruutujen edessä reilusti aikaisempaa enemmän. Tämä voitaisiin laskea tuonne miinuspuolelle jos siitä ei olisi ollut niin paljon iloa ja hyötyä. Uuden oppiminen on palkitsevaa, mutta sen lisäksi kontaktien puute on osittain korvaantunut monilla ihanilla, uusilla etäystävyyksillä.

Keväällä pääsin osallistumaan työn ulkopuolelta ruudun välityksellä Folkjam-tunneille, joita emännöi kansallispukutaitajana tunnettu Soja Murto Imatralla Virta-opistolla. Kokemus, jota ei olisi tullut kohdalleni ilman poikkeusoloja.

Päättyneen vuoden hyviä asioita tuntuu olevan loputtomasti. Tässä lueteltuna vain osa. Haluan kuitenkin vielä mainita yhden kivan jutun, joka tapahtui ihan oikeassa elämässä aivan vuoden lopulla. 

Peruuntuneiden joulumyyjäisten ja messujen takia monilta käsityöyrittäjiltä jäi iso osa vuoden myynneitä saamatta. Tätä paikkaamaan Suomen käsityöyrittäjät ry:n jäsenliikkeitä ja käsityöläisiä pystyttivät lapinjärveläisen Ullakko-tuotteen omistajan, Riitta-Leena Norbergin ideoiman Käsitöiden tavaratalo -kauppaketjun. Jussakan tuotteita löytyi joulun alla kuudesta ketjun 16 liikkeestä.




Kuten jo totesin, hyvien asioiden lista olisi paljon pidempi kuin mitä tässä on muistiin merkittynä. Yksi on kuitenkin ylitse muiden. Minä ja läheiseni olemme ainakin toistaiseksi välttyneet sairastumiselta.

Tämän kirjoitettuani minun täytyy sanoa, että poikkeusvuosi 2020 on kohdellut minua lopultakin suhteellisen lempeällä kädellä. Paljon hyvää ja huonot asiat ovat sellaisia, että niistä luultavasti päästään yli.

Uudenvuoden päivä ainakin tuli vietettyä mukavissa merkeissä. Karvakaverin kanssa umpihankirämpimisen jälkeen nautin täysin siemauksin Ylen tarjoamasta Wienin filharmonikkojen konsertista.