sunnuntai 25. heinäkuuta 2021

Viheliäinen, viehättävä horsma

Maitohorsma (Chamaenerion angustifolium), Suomessa elinvoimaisena elävä putkilokasvi, levittää kukinnan jälkeen ilmoille hirmuiset määrät valkean höytyvän mukana lentäviä siemeniä. Lisäksi sillä on voimakkaat juurakot. Siitä seuraa, että horsma valtaa lyhyessä ajassa laajoja aloja pihapiiristä.  Kitket ja kitket, mutta tuntuu, että jäät aina häviölle. Mutta haittaako se?




Maitohorsma on ns. pioneerilajike. Maastopalojen jälkeen tyhjäksi autioitunut alue on varsin pian horsmapelto. Tästä syystä horsmalla on useissa kielissä tuleen viittaavia nimiä kuten Feuerkraut ja fireweed. Myös suomen kielessä tunnetaan nimitykset palokukka, tulikukka ja tuliyrtti.


Maitohorsma on kauppayrtti


Horsma on yksi Suomen noin 30:stä kauppayrtistä. Erityisesti lehdet ja versot ovat monikäyttöisin runsaan C-vitamiinipitoisuutensa ansiosta. Lisäksi ne sisältävät karoteenia ja valkuaisaineita. Useimmat varmaan tuntevat horsman lehdettömien versojen käyttämisen ruokana parsan tavoin. Nuoret lehdet ja versot voi silputa myös salaatin joukkoon ja koristella salaatin kauniinvärisillä kukkasilla.

Kuivattuja, nuoria lehtiä sekoitetaan teepensaan lehtien joukkoon. Tällainen sekoitus tunnetaan venäläisen paikkakunnan mukaan nimetyksi koporje-teeksi. Kaprio-teeksikin kutsuttu juoma on ollut laajalti käytössä tuolla vanhastaan vatjalaisten ja inkeroisten asuinalueella. Kasvin kuivattuja juuria on käytetty myös kahvinkorvikkeena.

Kauniit punavioletit kukat sopivat koristeluun, kuivattuina osaksi yrttiteesekoitusta ja ihastuttavan värisen horsmajuoman valmistukseen. Ohjeita lienee useita, mutta tässä on Marttojen resepti sitruunahapon avulla valmistettavaa horsmajuomaa varten.

Sinikka Piipon kirjasta Villivihannekset löytyy runsaasti mielenkiintoista ja hyödyllistä tietoa maitohorsman ominaisuuksista ja käytöstä.


Kansanperinteen tuntema rohtokasvi

Horsma sisältää antibakteerista parkkiainesta ja siksi sillä on tulehduksia estävä vaikutus. Horsmaa on käytetty haavojen puhdistamiseen ja verenvuotojen tyrehdyttämiseen. Kansanlääkintä tuntee maitohorsmakeitteen hoitokeinona myös vatsatauteihin, suolistokatarriin sekä suun- ja nielun desinfiointiin. Kasvin on uskottu myös lisäävän mainontuotantoa, mikä perustunee sen nestettä poistavaan vaikutukseen.


Keräsin kukintoja kuivattavaksi.


 
Kuivatuista kukista teen talvi-iltojen lämmikkeeksi Kaprio-teetä ja osa pääsee varpaiden iloksi jalkakylpyveteen.


 
Värinlähteenä kasvivärjäyksessä





Tässä vaikeessa kesää varret ovat jo paksuja ja puumaisia ja lehdet kitkeriä, mutta tulevat  kuitenkin hyötykäyttöön. Väripadassa ne antavat villalankoihin pehmeää, keltaista väriä ja jopa melko tummaa harmaanvihreää jos käytän hyödyksi vanhan rautapadan antamaa lisäpotkua.



Monta hyvää, mutta ennenkaikkea kaunis


Horsman hyvistä ominaisuuksista ja monikäyttöisyydestä olisi vaikka miten paljon mielenkiintoista asiaa, mutta rehellisesti sanottu itse olen eniten vaikuttunut ulkonäköseikoista. Luonto - tässä tapauksessa kukkien muodot ja värit ovat minulle tärkeä inspiraationlähde.

Kasvin punavioletit kukinnot muuttavat ilmettään ja sävyjään riippuen ympäristön valoista. Niillä on erilainen väri yöttömän yön matalassa valossa, kesäpäivän kirkkaudessa ja elokuun illan hämärässä. Joskun joukosta onnistuu löytämään punaviolettien ohella vaalenpunaisia ja lähes valkoisia terälehtiä. Ja kun kaikki tämä väriloisto on hävinnyt, niin jäljelle jää talventörröttäjiksi hauskoja kiehkuroita.




Eikä tietenkään sovi unohtaa, että horsma on Etelä-Pohjanmaan maakuntakukka. Onnea vaan sinne viehättävästä kukastanne!



 
 







 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti