Meitä kehotetaan olemaan ostamatta mitään. Sen sijaan, että kuuntelemme kehotusta ja syyllistymme, jokaisen pitäisi keskittyä enemmän vastuulliseen ja harkittuun kuluttamiseen.
Mietin, että mikä on lopputulos jos kukaan ei osta mitään muuta kuin juuri sen, mitä henkensä pitimiksi tarvitsee? Olen kaikkea muuta kuin pätevä taloustieteilijä, mutta ajattelin asiaa ihan vain maalaisjärjellä. Jos emme tee hankintoja, niin ymmärtääkseni ennen pitkään menetetään työpaikkoja ja kansantalous rupeaa köhimään. Viime aikoina on näkynyt paljon kirjoituksia pienyrittäjien vaikeuksista ja surullisia päätöksistä lopettaa toiminta kannattamattomana. Ostamattomuus ei ainakaan helpota näiden yrittäjien ahdinkoa.
Olen kuluttaja
Minä ainakin jatkan ostamista, mutta teen päätökseni harkiten ja itselleni laatimien kriteerien perusteella.
Ostan tuotteen tai palvelun jos
- se tuottaa minulle iloa
- on tarpeellinen ja käytännöllinen (ei kaappien täyte)
- se on mieluiten Suomessa suunniteltu ja vastuullisesti valmistettu
- sen tuottaa parhaassa tapauksessa käsityöläinen/pienyrittäjä
Suomessa tehty maksaa paljon
Myönnetään, että pienten suomalaisyritysten tuotteet eivät ole mitään halpatuotantoa. Ja sillä on hyviäkin puolia. Ensinnäkin tekijöiden kuuluu saada palkka työstään, mutta sen lisäksi kun joku maksaa vähän enemmän tulee harkittua tarkemmin hankintansa. Ostetaan hieman vähemmän ja harvemmin, mutta laadukkaampaa. Sellaiset tuotteet yleensä myös kestävät käyttöä ja ovat siksi ekologisempia.
Väriterapiaa omaksi iloksi
Viimeisin hankintaehtoni täyttävä ostos saapui tänään postissa. Kaksi mielestäni niin kaunista ja herkullisen väristä mukia, jotka on valmistettu Tampereella Punaisessa Ruukussa.
Tiedän, että nämä mukit eivät pölyynny kaapissa vaan tulevat ilahduttamaan minua lukuisina kahvi- ja teehetkinä. Kiitos Merjalle Punaiseen Ruukkuun!
