tiistai 19. toukokuuta 2015

Tästä se alkaa...





 ... metsässä joukseminen. Lumet ovat sulaneet niin pitkälti, että voi lähteä etsimään väripataan laitettavaa. Kovin paljoa ei vielä ole kerättävää, mutta aloitetaan siitä mitä on. Jokirannasta löytyi lepän käpyjä. Nyt ne saavat liota viikon tai pari. Sen jälkeen toiveena olisi ruskeita lankoja. Etelämpänä vikkelimmät ovat jo tainneet saada värinlähteiksi yhtä ja toista vihreää kasvillisuutta. Lapissa niitä saa vielä odotella tovin.











Metsä on paitsi luontoäidin hyvin varusteltu sekatavarakauppa myös paikka, jonne stressinpoikaset karisevat hetkessä. Voi että minä nautin kuljeskelusta joen rantatörmällä ja välillä vanhojen mäntyjen lomassa. Ei tule mieleen heikot taloussuhdanteet eikä paha maailma.




Lepän käpyjen lisäksi keräilin suuresta, kaatuneesta männystä kaarnaa. Ne eivät ole matkalla värikattilaan vaan todennäköisesti idea-asteella olevaan seinätekstiiliin. Aika näyttää millaisen muodon ajatukset saavat.




Kaverikin lepäilee tyytyväisenä metsäreissun jälkeen. On haukuttu oravat ja haisteltu mättäiden keväisiä tuoksuja.

maanantai 11. toukokuuta 2015

Vuoden ensimmäinen marjareissu tehty

Lapissa vuosi on perinteisesti jaettu kahdeksaan vuodenaikaan. Kullakin on omat värinsä, valonsa ja erityiset luonnonolosuhteensa.  Nyt ollaan hyvää vauhtia siirtymässä kevättalvesta kevääseen.





Ensimmäiset pajunkissat ovat juuri puhjenneet. Rannassa jään on annettava periksi ja irroitettava otteensa kotijärvestä. Pian pääsee uimaan :)





Järripeipot ovat saapuneet ja nostaneet ympäristön desibelitason lähes korvia huumaavaksi. Pikkulinnuilla on kevättä rinnassa ja tämäkin koti odottaa asukkaita. Toivottavasti kaikki pöntöt pienistä isoihin tulevat käyttöön. Edellisen kesän pesintää varten laittamistani, uusistä pöntöistä jäi valitettavasti jokunen tyhjäksi. Toivottavasti minulla on tällä kertaa parempi onni vuokralaisten suhteen.





Niin ja se tämän vuoden ensimmäinen marjareissu ei suuntautunut kotirantaa kauemmaksi. Marjat olivat kylläkin edelliseltä satokaudelta. Syksyllä karpalot ovat usein vielä kovin pieniä ja raakoja ensilumen jo levittäytyessä niiden ylle. Nyt lumen alta paljastuneena ne ovat  parhaimmillaan.





Lapin kevät näyttäytyy vaatimattomana verrattuna maan eteläisempien osien hehkeyteen. Monin paikoin silmut ovat puhjenneet jo hiirenkorviksi ja lehdiksi. Ihanat kuvat valko- ja sinivuokoista saavat minut haikailemaan tuota kukkaloistoa.

Jotakin pohjoisessa kuitenkin on jo tässä vaiheessa kevättä enemmän - nimittäin valoa. Tänään aurinko nousi minuuttia yli kolme aamulla ja  laskee vähän ennen puolta kahtatoista illalla. Päivän pituus on yli 20 tuntia. Valoisaa aikaa on lähes 3,5 tuntia  enemmän kuin vaikkapa Helsingissä. Pian alkaa yöttömän yön aika!

perjantai 1. toukokuuta 2015

Entten, tentten...


Edellisessä kirjoituksessani Jussakka Oda K: Käsityöläiset käyttävät edelleen kivikaudelta perä... pyysin teiltä kommentteja teemalla omat muistoni, intohimoni tai inhokkini käsityön saralla. Muutama ihana kirjoitus tulikin. Kaunis kiitos kommenteistanne!


Lupasin arpoa Jussakan uutuuskorun  Käsityökorttelin ETUpäivien aikana oman tarinansa kirjoittaneiden kesken. Joten entten, tentten... ja onnetar potkaisi sinua Vike! Laita yhteystietosi sähköpostilla osoitteeseen jussakka@jussakka.fi niin laitetaan koru postiin.





Karjalainen veri minussa haluaa käyttää tilaisuuden hyväksi ja esitellä kommentoineista kaksi maamme itäisellä puolella toimivaa, rautaista käsityöalan ammattilaista.


Kuva: T:mi Soja Murron nettisivuilta
T:mi Soja Murto alaa ovat kansallispukujen kankaat, ohjeet, tarvikkeet sekä valmiit puvut ja puvun osat mittojen mukaan. Lisäksi hän huoltaa, korjaa ja täydentää vanhoja kansallispukuja. Tuotevalikoimaan kuuluvat myös sarafaanit, feresit sekä kansanperinteestä ammentavat vaatteet ja asusteet, kuten Kiilaferret ja Väreet. Ihania käsitöitä kaikki tyynni. Sojan blogi Sukkulalla ja neulalla kuuluu ehdottomasti suosikkeihini.



 












Punapoimintaliinoja Made by Hannele Rusila.
Made by Hannele Rusila valmistaa sisustus- ja asustetekstiilejä Tuupovaarassa, Pohjois-Karjalassa. Hannelekin käyttää kivikaudelta peräisin olevia työvälineitä - kangaspuita - sekä niiden modernimpia versioita, kudontakoneita. Kangaspuiden lisäksi meitä yhdistävät rakkaus luonnonmateriaaleihin. Hannelen tuotteissa materiaaleina ovat mm. suomalainen villa sekä pellava ja puuvilla.















Soja ja Hannele kuuluvat Suomen Käsityöyrittäjät -ryhmään. Heidän taidokkaita tuotteitaan voi käydä ihailemassa mm. Käsityökortteli -tapahtumissa. Soja löytyy pääkaupunkiseudulla jo heti huomenna 2.5. Kampista Narikkatorilta ja Hannele kesäkuun alussa Oulun Käsityökorttelista Oulun torilta.