Pääsiäisviikolla, kellokeskiviikkona tavattiin laitaa lehmille kellot kaulaan. Kelloja olisi, muttei niitä lehmiä nyt tähän hätään. Kello-teemaan sopivasti hain eilen useamman viikon huollossa olleen seinäkellon takaisin kotiin.
Huolto maksoi peräti 160,- euroa. Nyt joku ajattelee, että onko tuossa mitään järkeä kun samalla summallahan saisi monta uutta kelloa. Minulla on kuitenkin hyvät perustelut sille, miksi maksoin pyydetyn hinnan mukisematta.
Ensinnäkin kellosepän työ on korkeaa ammattitaitoa vaativaa käsityötä.
Toiseksi - arvostan kyseistä kelloa enemmän kuin kaikkia muita yhteensä olivatpa ne sitten vaikka mitä rolexeja. Tämä kellovanhus oli vuonna 1870 syntyneen isomummini kihlakello. Kihlajaisia lienee vietetty joskus 1890-luvun alussa, sillä heidän ensimmäinen lapsensa, minun ukkini syntyi 1895. Kello on mitannut aikaa uskollisesti sellaiset 120 vuotta. Lijykynämerkinnästä kellon sisäpuolella selviää, että sen hinta on ollut 130,- markkaa. Hyvän palvelun kustannuksiksi tulee reilun 1 markkaa + huoltokulut 1,33 euroa vuotta kohden. Ei ole kallista. Näin kannattavia sijoituksia taitaa olla vaikea tehdä nykykellojen kohdalla.
Hyvää kellokeskiviikkoa!
Tottahan noin arvokas on hyvä korjauttaa.
VastaaPoistaNo niin miekin ajattelin. Huolto teki vanhuksesta tosi vetreän. Jospa siitä olisi iloa ja ajannäyttäjää vielä seuraavaksikin sadaksi vuodeksi. Kellossa on muuten aivan ihana soittoääni - kauniisti pyöreä ja sopivan kumea.
Poista