Ajateltiin Uldan kanssa käydä katsastamassa olisiko mäntyjen juurille jäänyt sudenkääpiä. Ne kun eivät juuri ota itseensä vaikka onkin ollut pakkasta. Saaliina yksi ainoa jäätynyt sudenkääpä.Vähäiseksi jäi saaliit tämänkin sienen osalta kuluneena syksynä. Olisin mielelläni korjannut suurempaa satoa kun sudenkääpä on niin upea vihreän värin lähde.
Kuuran peittämässä metsässä on kiva käveleskellä. Askeleiden alla ratisee mukavasti. Muutamista jäisistä sienistä oli joku käynyt nakertamassa palasia. Lieneekö ollut orava. Sääli tuli poroja. Niillä on edessään kova talvi kun eivät ole saaneet kerättyä vararavintoa syksyn sienistä. Runsas sienisato tietää poroille hyvää kuntoa, joka edesauttaa ankarasta talvesta selviämistä.
Metsässä on ihana hengitellä loppusyksyn kuulasta ja raikasta ilmaa. Tuoksuu marrakselta; maatuvia lehtiä, lahoavia oksia, pakkasen puremia sieniä ja marjoja. Kesän äänet ovat poissa. Metsässä on hiljaista. Pari kuukkelia - Lapin onnenlintua - kyllä saatteli meitä.
Jää on vanginnut kotijärven liplatuksen. Tunnelma on jotenkin haikea, mutta kaikkialla on kaunista. Talven tulon voi jo hyvin aistia. Luonnon kiertokulun haikeus on kuitenkin sellaista lämmintä, hyvää tunnetta.
Seesteiseen olotilaan tuli jonkinmoinen särö kun katselin, miten joku on taas käyttänyt omankäden oikeutta. Kaksi suurta keloa oli vedetty moottorisahalla nurin ja viety todennäköissti talven polttopuiksi. Harmittaa, sillä keloontuneet puut ovat kauniita ja kuuluvat oleellisena osana pohjoisen mäntymetsiin.
Sillä yhdellä sudenkäävällä ei vielä paljoa saa aikaiseksi. Onneksi on vielä yhtä ja toista muuta väripataan laitettavaa. Elättelen toivetta, että huomenissa saisin tulia väripatojen alle. Taitaa olla ihan viime hetket siihen touhuun. Saas nähdä montako mottia puita menee, ennen kun kylmät metallikattilat ovat lämminneet ja niissä lilluvat jäät sulaneet.
P.S. Uldan oma saalis ja lempilelu, punainen kettu, oli reissussa mukana ja tuli myös takaisin kotiin. Viime vuonna kettu jäi metsään ja vietti talviunta lumen alla.
Kiitos ihanista luontokuvista ja 'matka'kuvauksesta.Tuli kaipuu syksyiseen metsään.
VastaaPoistaMinäkin yritän vielä ehtiä nauttimaan loppu syksyn metsästä. Kun lumet tulevat on myös kaunista, mutta silloin liikkuminen jalkaisin rajoittuu. Pitäisi varmaan hankkia metsäsukset :)
PoistaTaas opin uutta, en tiennytkään että porot syö sieniä. No toisaalta olisivat tuo pitänyt tajuta kun vähän asiaa ajattelee.
VastaaPoistaKiitos näistä syksyisistä kuvista ja tunnelmista. Täällä meillä Isin kirkon kupeessa on vielä vähän länpöisempää. Tänään mittari näytti aamulla sen 9°. Kyllä täälläkin jossain kohtaa muutama kuura/pakkasaamu oli, mutta ne meni taas ohi.
Eikös olekin kivaa, että joka päivä oppii jotakin uutta :) Lauantai valkeni täällä -1 asteen pakkasessa ja aurinkokin yrittää pilkistellä. Kirjoittelin juuri tänne eilisestä happihyppelystäni ja siitä, miten kaunista luonnossa on. Lunta täällä ainakin matkailuyrittäjät jo kaipailevat.
Poista