sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Värjäyskasveja kahmalo kaupalla

Vanha, järven rannalla sijaitseva inarinsaamelainen asuinkenttä on kuin värjärin tukkakauppa. Minulla oli ilo päästä tilalle niittohommiin menevän porukan mukana. 



 Tämän helpommalla ei värjäri enää voi saada pataansa värinlähteitä. Koiranputket ja nokkoset ovat vuosien saatossa vallanneet entiset perunamaat. Ja niitä oli paljon! Jätesäkkien suut auki ja keräämään.


Tässä ei tarvinnut sijoiltaan liikkua. Kaikki kerättävä oli aivan käden ulottuvilla. Nokkossaaliistakin riittä useamman kuin yhden padallisen verran keiteltävää.



 

Luvassa on moooooonta vyyhtiä vihreitä ja harmaanvihreitä lankoja vaikkapa seuraavan reseptin mukaan värjättynä:

1 kg koiranputken varsia ja lehtiä
100 g lankaa
10 g alunaa
4 g rautavihtrilliä
8 l vettä

Rautavihtrilli korvaantuu minun tapauksessani vanhalla rautapadalla, joka vaikuttaa hieman väriä tummentavasti.


Hyödyn lisäksi kenttä tarjosi runaasti silmäniloa. Siellä kasvoi vaikka miten monia ja toinen toistaa kauniimpia luonnonkukkia sekä heiniä.

Niitetyltä kentältä leijaili nenään tuttu tuoksu - maarianheinä. Vaikka me naisissa melkein konttasimme kentällä emme kuitenkaan löytäneet itse kasvia ja meidän oli tyytyminen vain nuuhkuttelemaan tämän pohjoisen perinneparfyymin tuoksua.



Tila on uinuva ja hiljainen, mutta suuresti rakastettu. Sitä vaalitaan sydämellä entisaikojen muistoksi ja vastalahjaksi se tarjoaa viihtyisän ja levollisen lomanviettopaikan.

Kiitos Lusmaniemi antimistasi! Kaupan päällisiksi sain vielä kahvistelun lomassa ihania muisteluksia elämästä tilalla vuosikymmeniä sitten.


4 kommenttia:

  1. Hieno paikka. Oi niin voimakas tuoksu siinä heinässä :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maarianheinä tuoksuu kyllä todella voimakkaasti. Jos sen tuoksun tunnistaa, niin helposti löytää kasvupaikalle. Maarianheinää on Lapissa käytetty mm. kiisoissa (puinen säilytysarkku), joissa naiset säilyttivät silkkihuivejaan. Sitten kun ihmiset menivät kirkkoon parhaissa silkeissään, koko kirkko tuoksui maarianheinälle. Kaikilla emännillä oli sama hajuvesi :)

      Poista
  2. Kaino on maarianheinä maastossa, vain makea tuoksu leijailee ilmassa. Kulkijan on silmä kalibroitava näkemään tämä niittyjen neiti heinä. Usein tuuli tuo tuoksun kauempaa, joten katseen siirtäminen muutaman metrin tuulen yläpuolelle auttaa löytämisessä.
    Ja tuo mesimarja, mikä taivaallinen aromi sen kukassa onkaan <3 Meillä kun se ei marjo, niin nauttikaamme kukkien aromeista ja energiasta.
    Terveisin Anu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaino maarianheinä on sitten viime konttaamisten suostunut esittäytymään oikein kunnolla. :) Tosin ihan toisessa kentässä Lemmenjoen suunnalla. Nyt kun olemme oikein kunnolla tulleet tutuiksi voisi tätä kesäheinää kerätä vaikkapa leteiksi ja säilöä sen viehättävää tuoksu talveksi.

      Poista