Kaksi pysyvää näyttelyä johdattavat kävijän 10 000 vuoden pituiselle matkalle luontoon ja pohjoisen kansojen vaiheisiin aina jääkauden jälkeisestä ajasta nykypäivään. Näyttelyissä ihminen ja luonto kulkevat käsi kädessä juuri niin kuin todellisuudessakin on ollut ja on edelleen.
Poronvasa Siidan päänäyttelyssä. |
Porot ovat tarinan mukaan auringon lahja Lapin ihmisille. Sanotaankin, ettei ihminen olisi selvinnyt pohjoisen ankarissa oloissa ilman poron apua. Se on tarjonnut ravinnon lisäksi materiaaleja niin vaatteisiin kuin asumusten katteeksi ja monenlaisiin tarvekaluihin. Lisäksi poro on ollut pitkien etäisyyksien maassa hyvä kulkupeli niin talvella kuin kesälläkin.
Kotakeittiö Siidan päänäyttelyssä. |
Siidan päänäyttelyssä ihminen on keskellä luontoa. Ulkokehällä avautuu Lapin uskomattoman ihmeellinen luonto kaikessa monipuolisuudessaan. Tämä yhdistelmä kertoo siitä, miten ihminen, kasvit ja eläimet ovat vuosituhansien ajan selviytyneet ankarissa olosuhteissa. Näyttelyssä pääsee tutustumaan myös sellaisiin eläimiin, joita harvemmin tapaa oikeassa elämässä. Karhuemo talvipesässään vastasyntyneiden pentujensa kanssa on ainakin yksi lapsiasiakkaiden suosikeista.
Karhuemon poikasineen talvipesässä Siidan luontonäyttelyssä. |
Pohjoisen ihmiset ovat olleet aina käteviä ja kekseliäitä erilaisten käsitöiden tekemisessä. Yksi omaa käsityöläissydäntäni sykähdyttävä kohde näyttelyissä on Inarin Nanguniemen hopeakorut. Kymmenkunta vuotta sitten Inarijärven niemestä eräkirjailija Seppo Saraspään löytämä aarre - neljä 800 - 900 vuotta vanhaa, käsittämömän hienosta sepäntaidoista kertovaa, hopeista kaulakorua.
Inarin Nanguniemen hopeakorut Siidan johdantonäyttelyssä. |
Siidassa on kahden pysyvän näyttelyn lisäksi tunnelmallinen ulkomuseo sekä kesäkaudella 2015 kolme valokuvanäyttelyä. Valmistuttuani vuonna 2010 Lapin yliopiston Tarinamestari-koulutuksesta käsikirjoitin ulkomuseolle opastetun Elämää Tirron tilalla -ohjelman. Kierroksen aikana pääsee talon emännän vieraana tutustumaan tilan elämään sen perustamisesta 1852 aina sodan jälkeiseen jälleenrakennusaikaan ja vanhojen rakennusten siirtymiseen museokäyttöön.
Minulla on ollut ilo työskennellä 17 vuoden ajan Siidan vieraiden oppaana. Talon näyttelyihin ovat ihastuneet hyvin monenlaiset ihmiset ministereistä metsämiehiin ja piispoista eri puolilta maailmaa saapuneisiin perusmatkailijoihin. Tuhansista kohtaamisista on jäänyt paljon mukavia muistoja. Pisimmän tittelin ..oh!... asiakkaistani taisi omata Kiinan kansantasavallan kansankongressin yleiskokouksen ensimmäinen puheenjohtaja (jotenkin suunnilleen näin käyntikortissa luki).
Ihanimpiin yhteisiin hetkiin museossa lukeutuvat ehdottomasti vaikkapa joka kesäiset kierrokset yhdessä näkävammaisten lasten perheiden kanssa. Lapset ovat olleet todella innostuneita näyttelyistä vaikka heiltä puuttuu aisti, jonka luulisi olevan museoon tutustumisessa varsin keskeinen. Meillä on ollut joka kerran todella riemastuttava tapaaminen.
Monille museo-sana herättää jonkinlaista antipatiaa. Mistä sellainen sitten on mahtanut syntyä? Itse muistan lapsuudesta kouluretket museoon, jossa oli vain vanhoja esineitä ja niistä kerrottiin kuivalla ja lukuja vilisevällä tavalla. Missä olivat kaikki lapsen mieltä kiehtovat tarinat, joihin ne tosiasiat olisi upotettu kuin vaivihkaa nieltäväksi?
Suomi on pullollaan mitä hienompia museoita kertomassa historiasta, taiteesta ja jos jostakin erityisalasta. Menkää hyvät ihmiset museoihin! Oivallinen ja edullinen tapa tutustua museoiden tarjontaan on tänä kesänä lanseerattu Museokortti. Viidenkymmenenneljän euron panostuksella voi tutustua vuoden ajan mielin määrin lähes 200 museon näyttelytarjontaan.
Tulossa kesäarvonta Jussakan fb-sivulla
Museokortti on mielestäni niin hieno tuote, että Jussakka järjestää 15. - 31.7. välisenä aikana facebook-sivullaan arvonnan, jossa palkintona on yksi 54,- euron arvoinen Museokortti. Liity tykkääjäksi Jussakan fb-sivulle niin pysyt ajantasalla arvonnan käynnistymisestä ja säännöistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti