Päättyvän viikon mukavimpiin hetkiin kuului työpaja Siidan henkilökunnan kanssa. Multiformes - Tarinallisia taidekäsitöitä Lapista -näyttelyn innoittamana pieni pioneeriryhmä kokoontui työpäivän päätteeksi tekemään jotakin tavanomaisesta poikkeavaa.
Monilla on nykyisin työ, jossa ei juuri tarvitse harjoittaa
kädentaitoja. Usein tuntuu, että vaikka koko päivän on huhkinnut, niin
mitään näkyvää lopputulosta ei synny. Me päätimme tehdä jotakin
raporttien laatimisesta, hallintohommista ja asiakaspalvelusta
poikkeavaa.
Jokainen osallistuja toi mukanaa jotakin itselleen tärkeää kuten
valokuvan, poronsarven ja pieniä muistoesineitä. Minä pakkasin mukaan
muutama laatikollinen erilaisia työkaluja ja monenlaisia tilpehööriä. Hieman ennakkosuunnittelua ja tekemisen syrjään kiinni. Erilaisten materiaalien tuntu
käsissä, värien ja muotojen yhdistely olivat selvästikin varsin
terapeuttista ja iloa tuovaa vastapainoa normaalille työpäivälle.
Muutaman tunnin työskentelyn jälkeen jokaisella oli kotiin viemisinä
hienoa ITE-taidetta. Itse tehty teos, johon oli nivottu suvun tarinaa tai pala
menneestä ja monenlaisia muistoja.
Kun yhdeksän jälkeen illalla ajelin kevätsateessa kotia kohti, minulla oli hyvä mieli siitä, että työpajaan osallistuneet oikeasti tuntuivat nauttineen yhteisestä iltapuhteestamme. Luulenpa vaan tämän joukon saaneen sellaisen kipinän, että jatkoa seuraa, ja mukaan houkutellaan työkaveritkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti