perjantai 2. syyskuuta 2016

Variaatioita väripadoista





Tänään tulilla ei ollut kuin neljä keittoastiaa; rautapata, saunan muuripadan sisus ja kaksi alumiinikattilaa. Lopputuloksena oli kuitenkin melkoinen sävyjen valikoima. Samasta kattilasta nousi useita muunnelmia, riippuen käytetystä langasta. Värin lähteenä olivat sudenkääpä, verihelttaseitikki, sipulinkuoret ja sekoitus kokenillia ja punapuuta.

Päivä oli sään puolesta mitä parhain. Ehkä viimeinen tai ainakin viimeisiä värjäyspäiviä, jolloin aurinko paistoi ja oli sen verran lämmintä, etteivät sormet kohmettuneet.

Saunanpadassa oli edellisenä päivänä keitetyt sudenkäävät. Kauhoin suurimman osan sienistä pois liemestä ennen värjäämistä. Lankoina oli Pirtin kehräämön 100 % suomenlampaan villa luonnonvalkoisena ja vaaleanharmaana. Toisena lankana silkkivillasekoite, jossa on 52 % silkkiä ja 48 % villaa.


Variaatioita sudenkääpäliemestä; alhaalla vasemmalla silkkivilla, oikealla valkoinen villalanka. Yläpuolella jälkiväristä kaksi pohjaväriltään erisävyistä silkkivillaa ja vaalenharmaa villa.



Variaatioita verihelttaseitikkiliemestä; alhaalla vasemmalla silkkivilla, oikealla valkoinen lampaanvilla. Ylhäällä vasemmalla jälkivärissä silkkivilla, vaaleanharmaa ja valkoinen lampaanvilla.


Sipulinkuoret oli keitetty ja värjääminen tapahtui vanhassa valurautapadassa. Puretteena aluna 5% ja viinikivi 5 %. Rautapadasta luonnostaan irtoava rauta on omalta osaltaan vaikuttamassa värisävyihin ja toimii myös osapuretteena.



Variaatioita sipulinkuoriliemestä; alhaalla vasemmalla silkkivilla, vaaleanharmaa villa ja valkoinen villa. Ylhäällä samasta liemestä jälkivärjäys. Vasemmalla silkkivilla, vaaleanharmaa ja valkoinen lampaanvilla.


Neljännessä kattilassa oli vanha liemenpohja, jota jatkoin kokenillilla ja ripauksella punapuuta. Puretteena aluna 10 % ja viinikivi 5 %.
Variaatioita yhdistelmäliemestä; vasemmalla silkkivilla, valkoinen lampaanvilla ja vaaleanharmaa villa.




Kuten kuvista näkyy, muutamalla väriliemellä syntyi komea sävyjen kirjo muuttamalla ainoastaa lankalaatua ja langan väriä. Käyttämäni villalanka on kampalankaa. Monet värjäävät mielummin karstalankaa, koska siinä on kuitujen päitä tiuhemmassa ottamassa vastaan väriä eli karstalanka värjääntyy paremmin kuin kampalanka.

Kaikista voimakkaimman värin saa yleensä superwash käsiteltyyn lankaan. Käsittelyn kemikaalit muuttavat langan ominaisuusia ja siksi sen imasee eniten väriä.

Joten näistäkin väriliemistä olisi saanut vieläkin enemmän muunnelmia, jos olisi käyttänyt materiaalina usemman värisiä ja laatuisia lankoja.

Ihana sää teki sellaisen kepposen, että viimeiset vyyhdit jouduinkin sitten huuhtelemaan rankassa vesisateessa.












2 kommenttia:

  1. Miten ihania värejä olet onnistunut loihtimaan!
    Eikös ennenmuinoin värjärieukot olleetkin noidan maineessa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kyllä oikein tyytyväinen lopputulokseen. Noita Nokinenä, juu. :) Ennen ainakin värjääminen oli luvanvaraista, ja luvankin sai yleensä vain yhteen väriin. Toisen värin värjärin tontille ei ollut asiaa. Onneksi nykyisin saa keitellä kaikkia mahdollisia värejä, joita vaan onnistuu esille saamaan.

      Poista