... nimittäin aurinko ensimmäistä kertaa kaamoksen jälkeen. Olet tervetullut! Näky on aina niin huikaiseva, että henkeä salpaa ja sydänalassa värisee. En yhtään ihmettele, että pohjoisen kansat ovat ammoisin aikona viettäneet auringonpaluun juhlia. Pitkän pimeän jälkeen valon saapuminen on ollut luonnosta eläville ihmisille riemastuttava, mutta samalla myös mystinen ja jopa pelottava tapahtuma.
Körötellessäni kohti kotia ihailin taas kerran ympärilläni olevaa. Etelän suunnalla jälleennäkeminen auringon kanssa. Samanaikaisesti pohjoisella taivaalla kuu.
Siinä jossakin välimaastossa uuden auringon punastuttamat, lumiset vaarojen laet.
Ja tiellä minun lisäkseni nelijalkaisia kulkijoita.
Päivät pitenevät hyvää vauhtia. Tänään valoisaa aikaa oli jo 3 tuntia ja 18 minuuttia. Sydäntalvella oli pimeää sekä lähtiessä että palatessa - ihan riippumatta siitä mitä aikaa kello näytti. Eilen tulin kotiin revontulten alla, tänään upea auringonlasku loimusi pihapuiden välissä.
Voi kuinka kauniissa maisemissa sinä saat asua.
VastaaPoistaYritän muistaa joka päivä iloita tästä etuoikeudesta. :)
PoistaOlin muuten ensimmäistä kertaa sun blogissa ja liityin lukijaksi. Ois kiva jos tulisit kylään myös Aurinkokujalle.
VastaaPoistaKävin vierailulla, kiitos!
Poista